Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa painopiste palveluiden sisältöön ja tuottavuuteen

Hallituksen iltakoulu on tänään 4. marraskuuta 2009 linjannut kokouksessaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaa selontekoa, joka on määrä käsitellä valtioneuvoston yleisistunnossa 12.11.2009.

Kunnissa on uudistuksen käynnistymisen jälkeen tehty kattavaa selvitys- ja kehittämistyötä. Vaikka kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki (nk. puitelaki) on ollut voimassa vasta noin kaksi ja puoli vuotta, uudistusvauhti on ollut kohtuullisen hyvä. Tätä käynnistynyttä työtä tulee jatkaa määrätietoisesti hallitusohjelman ja puitelain mukaisesti, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Uudistuksen toimeenpanossa tullaan jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota palveluiden sisällön kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen kaikkia palvelujen tuottamistapoja hyödyntäen.

Uudistuksen eteneminen ja vaikutukset

Puitelaki edellytti palvelujen kokoamista suurempiin yksiköihin joko kuntaliitoksin tai muodostamalla yhteistoiminta-alueita. Uudistuksen käynnistymisen jälkeen (2005) liitosselvityksiä on toteutettu enemmän kuin koskaan ennen maan historiassa ja niissä on ollut mukana kaikkiaan yli 200 kuntaa. Vuonna 2009 tuli voimaan 32 liitosta, joissa mukana oli 99 kuntaa. Kuntien määrä väheni 67:llä. Myös tulevina vuosina toteutuu yhdistymisiä. Toteutuvien liitosten jälkeenkin kuntarakenteemme on kuitenkin haasteellinen palveluiden järjestämisen ja rahoituksen kannalta.

Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen että ammatillisen koulutuksen järjestämisen väestöpohjat ovat merkittävästi kasvamassa uudistuksen myötä ja kuntien välinen yhteistyö lisääntymässä. 260 kuntaa on perustanut tai suunnittelee perustavansa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, joka täyttää puitelain 20 000 asukkaan väestöpohjan edellytyksen. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tullaan järjestämään entistä suuremmissa kokonaisuuksissa. Tämän seurauksena perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä lähes puolittuu.

Noin 60 alle 20 000 asukkaan kunnista ei vielä ole tehnyt päätöksiä väestöpohjan saavuttamiseksi eivätkä kaikki kunnat ole siten tehneet puitelain täyttävää ratkaisua. Tästä huolimatta ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisen väestöpohjat merkittävästi kasvamassa ja kuntien välinen yhteistyö lisääntymässä suunnitelmien toteutuessa. Rakenteiden osalta on joillakin alueilla tarvetta nostaa vielä tavoitetasoa. Sosiaali- ja terveystoimi ei muodosta näillä yhteistoiminta-alueilla riittävän yhtenäistä kokonaisuutta.

Ammatillisen peruskoulutuksen puolella uudistus on edennyt tavoitteiden mukaisesti. Toteutuneiden fuusioiden ja tiedossa olevien suunnitelmien pohjalta vuonna 2010 toteutuvien järjestäjäfuusioiden jälkeen enää 3-4 kuntajärjestäjää ja 1-2 kuntayhtymäjärjestäjää eivät vielä täyttäisi puitelain 50 000 asukkaan väestöpohjavaatimusta. Uudistuksen käynnistyessä väestöpohjan alle jäi 15 kunta- ja 15 kuntayhtymäjärjestäjää.

Kaupunkiseuduilla on kaupunkiseutusuunnitelmien laatimisen jälkeen edetty seuduittain vaihtelevasti suunnitelmien toimeenpanoon. Suunnitelmien laatimisvelvoite on saanut seudut arvioimaan tilanteitaan ja tavoitteitaan uudelleen ja seuduilla on käynnistynyt myös uusia yhteistyöprosesseja, mutta palveluja ei aina järjestetä seuduilla taloudellisesti ja tehokkaasti. Kaupunkiseutujen yhteistyön kehittäminen vaatinee jatkossa enemmän tukea ja informaatio-ohjausta.

Uudistuksen aikana on toteutettu lisäksi puitelain mukaista erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien arviointimenettelyä, jonka toimivuus on alustavien arvioiden mukaan ollut hyvä. Uudistuksen myötä peruspalveluohjelmamenettely on puitelain mukaisesti vakinaistettu. Valtionosuusuudistuksesta on annettu hallituksen esitys lokakuussa 2009. Valtion ja kuntien tehtävänjakoon on tehty puitelaissa edellytetyt tarkistukset vuoden 2009 alusta lukien. Valtio ja kunnat ovat lisäksi kehittäneet yhteispalvelumallia ja laatineet yhteisiä standardeja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi sekä edistäneet yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa puitelain mukaisesti.

Selonteossa esitettävät toimintalinjat

Hallitus tulee selonteossa painottamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen määrätietoista jatkamista uudistusta koskevan puitelain, hallitusohjelman sekä uudistukselle asetettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Uudistuksessa on keskitytty toistaiseksi enemmän hallinnollisten rakenteiden kehittämiseen, uudistuksen toimeenpanon mahdollistamiseksi, palvelujen kehittämisen jäädessä osin vähemmälle huomiolle. Uudistuksen jatkossa keskeistä on kunnissa toteutettava palvelujen kehittäminen ja tuottavuuden lisääminen. Tämä on välttämätön edellytys sille, että puitelain tavoitteet palvelujen turvaamiseksi kaikkialla Suomessa toteutuvat. Selonteossa tullaan tekemään toimenpide-ehdotuksia, joiden mukaisesti Paras-uudistuksen painopiste siirtyy hallinnollisten rakenteiden uudistamisen lisäksi vahvemmin palveluiden kehittämiseen.

Uudistuksen painopisteen suuntaaminen jatkossa erityisesti palveluiden kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen edellyttää toimenpiteitä erityisesti suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen osalta. Selonteossa tullaan ottamaan kantaa mm. siihen, asetetaanko kaupunkiseutujen kunnille selkeämpiä velvoitteita maankäytön, asumisen, liikenteen ja kuntarajat ylittävien palvelujen käytön osalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tavoitteena on, että organisointi perustuu laajaan väestöpohjaan. Kaikki kunnat kuuluvat laajan väestöpohjan kuntayhtymiin, käytännössä sairaanhoitopiireihin. Kunta- tai kuntayhtymäperusteiset organisaatiot vastaisivat palveluista hyödyntäen yksityistä ja kolmatta sektoria. Hoito- ja palveluyksiköt tarjoaisivat palveluja mahdollisimman lähellä asiakasta kunnissa.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sitä koskeva valtioneuvoston selonteko

Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna 2005 ja sitä koskeva laki (169/2007) tuli voimaan helmikuussa 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Uudistuksen tavoitteena on elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on taloudellinen ja kattava palvelurakenne, joka turvaa koko maassa laadukkaat palvelut ja niiden saatavuuden.

Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus antaa vuonna 2009 eduskunnalle selonteon uudistuksen etenemisestä ja sitä koskevan lain tavoitteiden toteutumisesta. Ensi viikolla annettavassa selonteossa arvioidaan uudistuksen etenemistä, vaikutuksia, tehtyjä toimenpiteitä ja niiden riittävyyttä uudistuksen sekä puitelain tavoitteiden näkökulmasta

Lisätietoja: valtiosihteeri Mika Rossi p. 0400 588 696, ylijohtaja Päivi Laajala, p. 040 482 7046, hallitusneuvos Arto Sulonen, p. 0400 850 232 ja neuvotteleva virkamies Inga Nyholm, p. 040 760 5524